Palattuani suomeen pari vuotta sitten, pysyvästi.. taistelin aika kauan sen suhteen että, jossain sisimmissää varmaan tiesin, että ainoa tapa millä olin selvinnyt niin monta vuotta työelämässä, oli toimiva lääkitys. Mulle diagnosoitiin 2019 ADHD kun asuin espanjassa. Käy jälkikäteen järkeen enemmän, minkä takia amfetamiini oli se mun aine. Aine mihin jäin 17 vuotiaana koukkuun. Oon lapsesta asti kokenut jonkun ’tarpeen’ pärjätä elämässä, enemmänkin pärjätä yksin. Tahdoin aina

Tuntuu että pää on täynnä. Niin paljon juttua, eikä oikeen tiedä mistä päästä puhua ensin.. mutta tänää varmaa se aihe menee turvan tunteisiin. Oikeestaan niihin vaaroihin mihin ihmiset tänäkin päivänä itsensä altistaa. Omilla päätöksillään, ja käyttäytymisellään. Mä olin ollut kauan pois tosta maailmasta, osittain en kuitenkaan koskaan lähtenyt… vaihdoin vain maata ja sielä oli sit eri päihtymys tavat – mistä suurin oli alkoholi. Kannabis myös, mutta se on arkipäivää ihmisil

Tänään jaoin mun kirjoituksia ensimmäisen kerran julkisesti... Se on aikas jännittävää. Kuitenkin asia aiheena on mielestäni niin tärkeä että antaa tulla vaan, ei mua kritiikki lannista. Elämä on ollut vuoristorata, ja se on lievä termi. Jos ajattelis että menis jonkun pahimman kieputtajan kanssa maailman ympäri niin tää elämä on kyllä tuntunut siltä. Mä en sano etteikö mulla olisi ollut paljon onnellisia hetkiä! Mutta hetkiksi ne on kyllä jäänyt. Olen mä kyllä ne kieputtavat

Minulla on kestänyt aloittaa tämä blogi, vaikka se on mielessäni pyörinyt jo pitkän aikaan. Se on enemmän minua itseäni varten, sanotaan nyt että osana terapiaani omassa taistelussani huumeita ja sitä maailmaa vastaan. Minulla päihteet ovat tavalla tai toisella olleet aina osa elämää. Alkoholi kuului vahvasti jo lapsuuteeni, kuten varmaan monella lama-aikaan syntyneellä...mutta se siitä tällä erää... Päihteet alkoivat tulemaan omaan elämääni 13 vuotiaana, no luulen että ensim